tiistai 11. syyskuuta 2012

Arkea

Pojat on ollu kohta jo viikon reissussa, kotiutuvat onneksi jo tänään :) Minulla yliopiston arki on pyörähtänyt jo käyntiin, luennot ovat mielenkiintoisia ja opettajat puhuvat todella hyvää englantia. Minulla on tällä hetkellä meneillään corporate finance- kurssi sekä cross-cultural management. Jälkimmäisellä kurssilla olen päässyt antamaan myös oman osani tunneille; oppilaat ovat hyvin kiinnostuneita mistä tulen ja kyselevät paljon meidän kulttuurista, ja siitä miten me opiskelemme ja millainen koulutus meillä on. Onhan tämä todella erilaista. Luokka huoneet ovat pieniä, puupenkit ja pulpetit. Muutamissa auditorioissa on videotykit sekä valkokankaat. Suurin osa luennoista on vaan pelkkää puhetta. Koko ajan pitää olla hereillä ja kirjoitella ylös kaikki mitä luennoitsija kertoo, ettei mitään tärkeitä asiayhteyksiä jää kuulematta :)

Käytiin muutama päivä sitten Marin kanssa kynsihuollossa. Aivan älyttömän hienoa jälkeä tekivät eikä maksanu paljoa. Varattiin jo huoltoajatkin samalla :) Täällä on paljon salonkeja, joissa on tarjolla hierontaa, kosmetologipalveluita, erilaisia hoitoja sekä saunomismahdollisuus. En sitten tiedä millainen sauna mahtaa olla, pitäisi joku päivä käydä sekin kokemus testaamassa. Se on ehkä isoin asia tällä hetkellä, mitä kaipaan Suomesta. Sekä oman mökin tuoksua ja sitä rauhallisuutta sekä luontoa.

Tänään olen menossa tutustumaan harjoittelupaikkaani. Normi viikko arki tulee minulle olemaan muutama päivä luentoja ja muutama päivä harjoittelua. Toisaalta on hyvä, että päivien ohjelma vaihtelee, ettei kerkeä kyllästyä missään vaiheessa. Täällä tosiaankin uutta ja paljon nähtävää tulee joka päivä vastaan. Ikinä ei aamulla herätessä tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Odotan vaan innolla sitä päivää, milloin opin itse esim. soittamaan taksin niin että taksi myös tulee perille hakemaan minua, ja että osaan asioida kaupassa ilman 'tulevia' harmaita hiuksia :) :) eiköhän se tästä kun joka päivä kuuntelee pelkkää Venäjän kieltä, pakkohan sen on jossain vaiheessa vaan tarttua, vai mitä?

Muutama päivä pojillakin aikaa vähän huilahtaa peleistä, lauantaina alkaa ensimmäiset kotiottelut. Jännittää jo aivan kauheesti. Huikeeta nähdä millainen tunnelma hallissa, onko tupa täynnä ja muutenkin mikä on ilmapiiri, koska tällaista täällä ei ole aikaisemmin ollut. Itsekin toivottavasti pääsen jo pelailun makuun lauantaina, kun joukkueellani on harjoituspeli. Saa nähdä huomenna harjoituksissa miten nilkka kestää. Teippiä vaan kehiin ja eikun menoksi.

Alankin tässä valmistautumaan ja odottelemaan kyytiä. Pitäkää peukut ja varpaat pystyssä, toivottavasti saan hyvän ja mielenkiintoisen harkkapaikan. Näihin ajatuksiin, ihanaa päivää kaikille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti