Avausottelun ennakkohulinat olivat huikeat. Hieno valoshow sekä tulitukset olivat näyttäviä. Suuri faniryhmä hurrasi ja koko yleisö lähti musiikin mukaan taputuksin. Varmasti hieno kokemus pojille ja miten mahtavaa on pelata noin ison kannatuksen keskellä. Ihan kylmät väreet viilsi pitkin kehoa.
Pitihän sitä käydä myös fanipaita ostamassa paikallisesta shopista. Hieman isohkon paidan ostin, mutta kausi on pitkä ja poju kasvaa hurjaa vauhtia.
Ensi viikko on ilon ja onnen aikaa. Pääsen käymään Suomessa, näkemässä sukulaisia ja ystäviä. Koulun penkillä aion aikaa myös viettää, muutama kurssi olisi vielä suoritettavana ennen kuin valmistuminen häämöttää. Tiukka loppusyksy tulee olemaan, Oliver vie paljon aikaa, mutta opinnäytetyö olisi saatava väännettyä loppuun. Mistähän sitä saisi lisää voimia ja puhtia koitokseen?
Kotikin on saanut nyt verhot ja alkaa paikka näyttämään asuttavalta. Vielä on pientä hiomista tavaroissa, mutta jotenkin on niin paljon muuta mielessä ja uutta tekemistä aina keksii, ettei kerkeä kotiasioita järjestelemään.Viime viikko täällä Växjössä oli hieman sateinen, ja ehkä se myös lannisti mielialaa, ettei oikein mitään saanut aikaiseksi. Tämä viikko taasen on ollut lämmin ja golfiakin käytiin pelaamassa. Johan tuosta pelaamisesta vuosi on vierähtänyt. Hauskaa oli ja varmasti syksyn mittaan menemme uudestaan. Huhujen mukaan golfkausi täällä kestää melkein ympäri vuoden. Sitä innolla odotellaan.
Olin ystäväni luona viettämässä iltaa, ja illan teemana oli raclette. Aiemmin en ole moista kokeillut, mutta koukkuun jäin. Pakko saada samanlainen Suomen kotiin. Aivan mahtava istua iltaa hyvän ruoan ääressä ja nähdä ystäviä. Ideana siis raclette levy, joka kuumennetaan. Levyn päällä voi paistaa mitä vain mieleen tulee, kasviksia, lihaa ym. Alla olevaan kuumaan lautaseen laitetaan tähän kuuluvaa juustoa, joka sulaneena kaadetaan lautaselle ja siihen grillattavat sitten dipataan ja syödään. Kannatan.
Oliver on kasvanut todella paljon. Neuvolassa kävimme muutama päivä sitten ja painoa herralla oli tullut viikon aikana melkein 600g ja pituutta edellisestä käynnistä muutama sentti. Alkaa seuraava vaippakokokin häämöttämään pikkuhiljaa. Kyllä aika kuluu kuin siivillä. Mutta jokaisesta hetkestä on nautittu, on ihanaa nähdä miten jokin noin pieni oppii jatkuvasti uutta. Kyljelleen kääntyminen alkaa olla jo siinä vaiheessa, ettei äidin pidä jättää pojua hetkeksikään yksin. Ilmeet ja eleet alkaa myös näkyä mitä paremmin. Ihana on huomata miten hän jo tunnistaa tutut kasvot ja tekee surullisestakin päivästä iloisen antamalla sen hymyn, jota rakastaa yli kaiken.
Seuraava postaus saattaakin olla jo aivan erilainen. PIdän teidät vielä jännityksessä.
Siihen saakka, I´m going with the baby flow!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti