3 viikon odotus jäljellä

Muutama viikko pääsi taas vierähtämään edellisestä kirjoittelu kerrasta. Juhannuskin tuli ja meni. Lämpimät säätkin taisi loppua lyhyeen. Ei anneta vielä periksi, kyllä se oikea kesä vielä tulee. Viimeistään elokuussa, hihih. Se passaisi minulle oikein mainiosti, vaikkakin myönnän olevani lämpimän ystävä, ei minua pienet tukalat olot haittaisi.

Juhannuksen tienoo meni rauhallisissa merkeissä, kuten olettaa saattaakin. Aaton aattona kävin tsemppaamassa poikia midnight golf- kisassa tarinassa, olisi pitänyt vissiin kannustaa kovemmin. Toivottavasti ensi vuonna saadaan tyttöjen kanssa oma porukka kokoon, sen verran hauskalta tapahtumalta se vaikutti, vaikkakin keli ei suosinut golfareita parhaansa mukaan.

Aattoilta taasen vietettiin hyvien ystävien seurassa, syömällä oikein hyvin, ehkä liiankin tuhdisti. Monta päivää meni löhötessä sohvalla. Pitihän se vielä mummon pöperöillä käydä mökilläkin ja ukin kanssa kalalla, mitään ei koukkuun kyllä tällä kertaa tarttunut. On nämä kovia nämä juhannusjuhlat. Noh eipähän tarvinnut taistella vielä päänsäryn kanssa. Onnellinen minä.

Arkipäivät kun koittivat, niin pääsimme taas rytmiin hyvin mukaan, ja kuntosalin laitteet odottivat. Onneksi olo on vielä kohtuu hyvä, että jaksaa kuntoa pitää yllä. Hieman ovat yörytmit muuttuneet, monta kertaa saa mahan kanssa taistella missä asennossa olisi yön aikana hyvä nukkua. Mutta kohta pitkä odotus palkitaan, ei olisi enää kuin kolmisen viikkoa ja sitten saadaan Rambo maailmaan<3

Kihlajaiskahvittelutkin saatiin pidettyä tärkeimmille ystäville ja sukulaisille. Äidin kanssa päästiin keittiöön leipomaan ja sotkuahan siitä aina tulee. Mutta siitä huolimatta kakut maistui ja ihania lahjojakin saatiin. On meillä ihania läheisiä.

Ensi kesän suunnitelmissa oli meillä terassiremontti, mutta päätimme alkaa työstämään sitä jo vähän aikaisemmin. Toivottavasti luontoäiti on viikonloppuna meille suosiollinen eikä vettä tulisi hirveästi taivaalta. Saadaan kunnon terassi pystyyn. Talkootekijöitä siis odotellessa. 

Jos oloni ei tästä paljon pahemmaksi vielä kerkeä muuttua niin kirjoittelen kuulumisia vielä ennen h-hetkeä. 

Heidi

6 viikkoa odotusta jäljellä

Etelän reissu oli mitä mahtavin. Kävimme kahdelleen perjantaina, synttäripäivänäni syömässä ja sain mitä mahtavimman ja ihanimman synttärilahjan ikinä. Kosinnan nimittäin. Olin aivan yllättynyt ja kyyneliltä ei vältytty hetkeäkään. Koko loppuillan olin vaan hämilläni ja ihailin sormessani kimaltelevaa uutukaista. Nyt eikun hääsuunnittelua tekemään. Hääpäivää ei olla vielä lyöty lukkoon, mutta ei kait sitä montaa vuotta enää odotella. 

Vauvan vaatteita olen myös pikkaisen ostellut ja saanut todella paljon niitä myös ystäviltäni. Eihän tässä ole enää kuin 6 viikkoa kun pitäisi pikkuisen putkahtaa maailmaan. Äidiksi tuleminen jännittää kyllä, kieltämättä todella paljon. Ehkä eniten se, etten tiedä miten valmistautua ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ensi kaudestakaan ei meillä ole vielä tietoa, mikä lisää tietämättömyyden tuskaa. Päivä kerrallaan on vain elettävä ja sopeuduttava jokaiseen tulevaan päivään. Ehkä asiat lutviutuvat omalla painollaan, toivotaan ainakin niin. 

Tämä viikko vierähtää asioita hoidellessa, salilla käydän sekä viimosia tavaroita Ikesta haeskellen. Jospa saataisiin verhotkin paikoilleen ennen kesän loppua. Muuten alkaa meidän koti näyttämään jo asuttavalta. Ehkä pientä terassiremonttia pukkaa vielä lähiviikkoina.

Viikonloppuna pitää raahata itsensä mökkeilemään, on nimittäin sen verran kovaa hulinaa Vehmersalmen kylällä. Jukolan viestit pamahtaa käyntiin lauantaina. Kyllä sitä on ihmettelemistä yhden viikonlopun aikana miten voi pieni kylä täyttyä kymmenistä tuhansista ihmisistä. Pakkohan sitä on kisapaikallakin käydä, en olekaan moisessa tapahtumassa ollut ikinä. Aika märkää keliä on tänne Savon suuntaan luvattu, toivottavasti ei kävijämääriä pienennä hirveästi. Joka tapauksessa odotettavissa hieno tapahtuma. 

Ennen juhannusta yritän vielä kirjoitella kuulumisia, saa nähdä miten paljon on olo muuttunut sitten. Ainakin tällä hetkellä vielä salilla pystyy käymään ja pitämään kunnosta huolta. Toivottavasti loppuun asti pysyy olo ja varsinkin mieli hyvänä.

Siihen saakka, kesähelteitä odotellen,

Heidi