+17.. -5...

Ei ihan putkeen menny taas viime yö sekä tämä aamu. Laitoin varmuuden vuoksi kaikki kolme herätyskelloa soimaan, etten vaan nuku pommiin. Joo en nukkunu en, heräsin jo 2 h ennen kun olisi pitänyt. Ehkä tämä matka vaan jännittää. Jännitti myös lämpötilaero. Eilen illalla Donetskissa oli vielä lämmintä jopa +17 astetta.

Juuri taksin tultua hakemaan huomasin, että pankkitunnukset jäivät sisälle. Ja eikun hakemaan. Ja taas ylläri ylläri, sain taas kaikista mahdollisista takseista varmaan sen huonoimman ladan. Koko matkan se päästeli ihme ääniä ja olin valmiudessa tilaamaan uuden taksin siltä istumalta. Mutta onneksi matka sujui hyvin ja pääsin ehjänä ja ajoissa perille. Kuski oli tosi mukava ja osasi onneksi hieman englantia. Nyt vaan odottelen lentoa Kiovaan, pari kupillista kahvia ja päivän uutiset, tosin venäjän kielellä, niin eiköhän tämä tästä.

Kiovassa:
Lentomatka Donetskista tänne Kiovaan sujui hyvin, ilman mitään kommelluksia. Nyt sumpin juontiin ja aamupalalle. Sitten sinikeltaiset siivet kurvaavat kohti Helsinkiä. Kohta olen siellä :)

Helsinki:
Saavuttuani Helsinki-Vantaalle mittari näytti -5 astetta..hhrrrr.. Kylymä.. Mutta silti ihanaa olla taas Suomessa. Taksi hakuun ja eikun kohti majapaikkaa. Sauna lämpimäksi ja ehkä otettava muutama sidukka. Ei ole paikallista valuuttaa yhtään mukana, mutta onneksi kortit on keksitty ;) Huomenna on kova koitos edessä. Viisumin anomisreissu. Huh huh. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja nään itseni ensi vkolla jo Donetskissa.

Seuraava postaus tuleekin sitten jo Kuopion huudeilta. Siihen asti, I'm going with the Helsinki city flow..

Finland, here i come :)

Mahtavan upea viikko takana. Saimme viime maanantaina ihanan ystävämme kylään meille. Ja hauskaa oli. Viikkomme oli urheilun täyteinen: Champions liigaa sekä Khl:ää. Saimme seurata huikeaa jalkapallo-ottelua, jossa kotijoukkue Shakhtar kukisti sinipaidat Englannista. Kahtena päivänä saimme seurata myös jääkiekkoa. Donbassin kaikki kolme kotiottelua päättyi voittoihin. Pääsimme seuraamaan läheltä ehkä maailman parasta pelaajaa, Kisun lisäksi tietty, Jevgeni Malkinia.
Kävimme tutustumassa myös parhaimpiin shoppailupaikkoihin ja nautimme sushista, ja tietenkin paikallisesta oluesta useaankin otteeseen ;)

Odotan innolla alkavaa viikkoa. Enää kolme yötä jouluun on. Siis minulla. Kotiin en pääse jouluksi, mutta tämä on minulle suurempi joululahja kuin osaisin odottaa. Pääsen kotiin, Kuopioon. Hetken päästä lennän sinikeltaisin siivin kohti kotimaata. Malttamattomana odotan Intron huikeita ruokia, Maljan siidereitä, autolla ajamista, lunta, saunomista ystävien seurassa ja ja ja mitä kaikkea olenkaan uneksinut tekeväni ja kokevani muutaman päivän aikana. Aion nauttia näistä hetkistä. Ihana päästä kotiin <3

Laukkuja pakatessa on myös aika urheilulle. Salia sekä jalkapalloa. Täälläkin viime hetket kun voidaan harjoitella ulkosalla ennen pimeän sekä kylmän tuloa. Viimeinen ateria täytynee käydä myös nauttimassa paikallisessa sushiravintolassa, koska Kuopiossa sitä herkkua ei hevillä löydy. Mutta luulenpa, että muut ihanat asiat vievät ajatukseni kauas sushista ja sen kaipuusta. En malta odottaa teitä ystäväni.

Alan laskemaan lampaita, jotta nukkumatti saapuisi pian ja aika kuluisi nopeammin. Muutaman kerran unta odotellen olen jo perillä, siellä teidän kanssanne. Huippua.

Kuvia teille mahtavasta viikostamme sekä kuvissa myös paikallinen keilahalli-yökerho Xamileon ja herkkuja Mojito clubilta. Nam nam. Kävellessämme Leninin aukiolla kameraani eksyi kuva myös vaalitouhusta, joka täällä on hurjana meneillään.
Seuraava postaus tuleekin jo jännittyneenä lentokentältä. Rauhaisaa viikonloppua kaikille :)

Viikonloppu

Taas yksi viikko takana, ja viime maanantaina vietin jo toista kk päivää täällä Ukrainassa. Aika on vierähtänyt kuin siivillä. Paljon on koettu ja nähty, ja uskon, että paljon kokemuksia on vielä edessä. Odotamme kovasti ensi viikkoa kun saamme maanantaina tänne kauan odotetun vieraan.

Viikon ohjelma on muodostunut aika lailla normi arjen rutiineista. Pojat ovat vielä reissussa ja itselläni aika kulunut jaliskentällä ja yliopistolla. Päästiin meidän joukkueen kanssa Ukrainan televisioonkin. Hassua. Saa nähdä missä sitä ensi kesänä pelaa. Kovasti yrittävät saada minua jäämään tänne koko kesäksi. Venäjän luennotkin ovat alkaneet jo miellyttää vaikka aluksi vaikeuksia oli liian paljon. Nyt alan jo ymmärtää Venäjän kieltä, varsinkin opettajani, niin luennotkaan eivät tunnu enää hankalilta. Jopa pientä keskustelua ollaan saatu aikaiseksi :)

Ensi viikolla tapahtuu taas paljon. Olen suunnitellut paljon tekemistä ystävämme mieliksi ja ohjelman toteutuksen aloitamme jo heti tiistaina. Luvassa jalkapalloa Donbass Areenalla, champions liigan peli Shakhtar vs. Chelsea. Muut päivät koostuvat kaupunkikierroksesta, sushin syömisestä, shoppailusta sekä tietenkin jääkiekosta.

Kelit ovat pysyneet kohtalaisen hyvinä. Muutamana päivänä aurinko on paistanut ihan taivaan täydeltä ja lämmintä todellakin ollut. Säätiedotuksen mukaan keli alkaa ensi viikolla jo hieman kylmetä. Muutamaan otteeseen olen ollut yhteydessä Suomeen päin ja en malta odottaa, että vihdoin ja viimein pääsen käymään kotona. Kylmiin keleihin on todellakin varauduttu ostamalla uusi syystakki. Ja pitihän sitä tietenkin vähän paikallista "karvaakin" löytää takkiin ettei nyt ihan erotu populaatiosta =)

Näihin tunnelmiin, KalPan peliä seuraten: Ihanaa viikonloppua täältä syksyisestä Donetskista. C'mon Kalikka.

Kylmiä kelejä

Sää on vaihtunut ihanasta auringon paisteesta vesisateeseen, shortsit farkkuihin ja pitkähihainen syystakkiin. Mikä ero viime viikkoisesta. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Mutta ei haittaa, pääsee shoppailemaan uusia syysvaatteita :) Kisu ei välttämättä ole yhtä innostunut asiasta kuin minä. Hihih. Ja tulee heti uusille punaisille kumppareille käyttöä.

Kyllä kävi isillä tuuri, sattuivat vierailulle juuri oikeaan aikaan. Tulivat niin sanotuille kesän viimeisille helteille. Mutta itse odotan ainakin talvea, mielenkiinnolla odottaen mitä tuleman pitää. Paljon olen kuullut talvesta täällä ja tietenkin itse kertonut meidän ihanasta, kylmästä talvesta. Saa nähdä miten valtava ero tulee olemaan.

Tähän viikkoon on isien lähdön jälkeen kuulunut jo paljon. Pojat pelasivat Dynamo Minskiä vastaan eilen. Tiukan, mutta aivan huikean taistelun jälkeen pojat harmiksemme hävisivät yhdellä maalilla. Lentokoneen siivet kurvasivat tänään taas kohti Venäjää. Lauantaina vastaan asettuu Vitjas. Ei kauaa onneksi tarvitse odottaa kun reilun viikon päästä saamme taas vieraita kylään. En malta odottaa. Entiset salmiakitkin jo melkein syöty :)

Pientä flunssan poikastakin on jo ilmoilla. Sää todellakin muuttui kerta heitolla. Mutta tässä positiivisessa mielentilassa mikään ei estä iloitsemista. Tänään ohjelmassa on ollut pelilippujen ostaminen Shakhtar vs. Chelsea peliin, Kalpan pelin seuraaminen sekä parhainta; lentolippujen varaaminen Suomeen. Jiihaa. Kohta olen taas siellä teidän luonanne.

Kuvia napsin Sherbakova parkista, tämän hetkisestä säästä ja katukuvasta sekä yksi kuva edustaa myös meidän yliopistorakennusta. Syksyistä viikonloppua kaikille sinne koti Suomeen.

Viimeinen ilta

Viikko on hurahtanut todella nopsaan. Viime maanantaina isämme saapui lentäen tänne katselemaan kaupunkia, jossa vietämme muutaman vuoden. Lento tänne oli sujunut todella hyvin, vaikka vähän jännittikin miten he pärjäävät. Ja ylläri ylläri, yritin isää saada kiinni muutamaan otteeseen tiedustellakseni miten ensimmäinen lento sujui. Paikan päällä sitten selvisi puhelimen unohtuneen kotiin. Mutta kaikki oli lopulta hyvin.

Viikon aikana olemme käyneet kävelemässä ja syömässä Pushkina Bulevardilla eri paikoissa. Olemme käyneet kannustamassa myös poikia hallilla, jota täällä kutsutaan Druzhbaksi. Kävimme tutustumassa myös Donbass Areenaan, jossa paikallisten kannattama Shakhtar Donetsk jalkapallojoukkue pelailee. Nähty on myös paljon eri osia kaupungista ja kartta on tullut tutuksi myös isille. Aamulenkit ovat vierähtäneet siltojen varrella sekä kaupunkia kierrellen ollaan saatu paljon liikuntaa. Ajelimme isoimmalle ostarille, Donetsk cityyn bussilla, joka oli varmasti myös yksi elämys. Paljon on mahtunut tähän viikkoon, mutta valtavasti on tullut ihania muistoja.

Viimeinen ilta on edessä, mutta paljon on vielä aikaa ja tekemistä. Kohta lähdemme tutustumaan taas uuteen paikkaan ja sitten syömään. Minun täytyy valmistautua oman joukkueeni peliin sekä poikien illan otteluun, jossa vastaan asettuu Severstal. Fanishopista on haettu jo kaulaliinat ja lippikset mukaan, jottemme erotu paljoa paikallisista :)

Illalla sanomme hyvästit taas vähäksi aikaa, mutta pian näemme taas. Muutaman kuvan lisäilen taas, niin näette mitä kaikkea meidän viikkoon on kerennyt jo mahtua :) ihanaa uuden viikon alkua kaikille.