Joulun aika

Viikko vierähti tosi nopsaan ja tekemistä riitti. Onneksi juuri selvisin kuumeesta ja flunssasta ennenkuin saimme vieraita kylään. Ystävämme tykkäsi kovasti kaupungista, kiertelimme ympäriinsä sekä kulutimme aikaa jäähallilla. Sää ei ollut mitä imartelevin, mutta hyvin pärjättiin. Ja pitihän sitä uusi karvaliivi käydä kaupasta hakemassa, jotta joulun ajan pakkasista selviääpi. Jäähallillakin aika vierähti makoisasti. Pojat ottivat neljästä kotiottelusta kaksi voittoa. Tunnelma oli taas huikea ja saimme seurata Donbassin hyviä otteita.

Joulukin meni vähän ohitse. Ostin meille pienen kuusen ja vähän yritin laitella joulua. Kävin myös paikallisessa marketissa silittelemässä poroa ja katsomassa joulupukkia. Mutta ei se joulu tunnu samalta ilman ystäviä, perhettä ja kunnon jouluruokaa. Aattona kisulla oli harkat ja minulla perinteisesti koulua, eli normiarkea. Päivällä kävimme syömässä 'jouluruoan' sushipaikassa ja iltasella joimme glögiä ja soittelimme skypellä ystäville ja sukulaisille. Siitäpä oli meidän aattoilta tehty.

Uutena vuotena pari päivää aikaa onneksi huilia. Vietämme vapaa päivät täällä ystävien kanssa. Ohjelmassa rentoutumista, syömistä sekä yhdessä oloa. Uuden vuoden jälkeen minullakin alkaa reissu häämöttämään. Pääsen seuraamaan poikien peliä Riikaan, josta lennän käymään kotipuolessa. En malta odottaa. Ehkä pienen pienet pikkujoulut täytynee järjestää. Toivottavasti joku olisi minulle säästänyt myös kinkkua pakkaseen. Nam nam.

Näihin jouluisiin tunnelmiin toivotellaan täältä hyvät joulut kaikille tutuille ja uutena vuotena yritän kirjoitella vielä viimeiset kuulumiset ennen kun vuosi vaihtuu. Kiitos kaikille lukijoille, 4,5 kuukauden saldo 11 000 lukukertaa :) aivan mahtavaa, että olemistamme täällä seurataan ja olette hetkissä mukana. Olette ihania.

Rakastan lunta.

Niinhän siinä vaan kävi. Pojat veivät voiton myös Magnitogorskissa. Mahtavaa. Huikean viikon jälkeen oli kiva saada kulta edes vähäksi aikaa kotiin ennen Venäjän EHT- turnausta. Kävimme porukalla hieman rentoutumassa, syömässä sekä keilaamassa. Tähän voisi jopa tottua.

Koko tämän viikon olen ollut kipeänä. Kuumetta ja yskää. Eikä tämä tauti ihan hevillä näytä lähtevän irti minusta. Tuntuu, että kaikkeni olen jo yrittänyt. Huomenna yritän vääntäytyä jo kouluun. Toivottavasti viikonloppuna olo on jo hieman parempi, että pääsen urheilemaan. Yhtenä päivänä jaksoin vääntäytyä syömään kaupungille ja tarjoilija toi minulle hassun pienen pienen puupenkin lattialle jalkojeni juureen. mietin Mikä kumma tuo on. Englannin ja venäjän kielen sekoituksesta vihdoin tajusin, että sehän on pieni tuoli laukulleni :) Aivan huippua.

Eikä enää montaa päivää niin saamme ystävämme kylään. Jippii. Ohjelmassa ylläri ylläri jääkiekkoa sekä kaupungin esittelyä. Edes lumi ei estä meitä täällä liikkumasta, on sitä nimittäin odotettu.

Ihana oli käydä ostoksilla alakerran kaupassa, siellä koristelut toivat mieleeni jo joulun. Kotonakin vähän jaksoin laitella jo pientä joulumieltä. Ja ensi lumi satoi eilen tänne Donetskiin. Ja sitä tulikin ihan kunnolla. Koko kaupunki oli ihan sekaisin. Vaikka olin kipeänä, kaupassa käydessäni hymyni ei hyytynyt. Minusta oli ihanaa saada tänne vähän valoa. Ja mikä parasta, talvikenkien ostoon.

Ensiviikolla kotipelejä on tiuhaan. Koko joulun ajan vietämme jäähallissa. Saatan ehkä käydä paikallisesta supermarketista kyselemässä pientä kinkkua, jos sitä vaikka joulun henkeä saisi enemmän sillä aikaan. Uuden vuoden suunnitelmat ovat vielä vähän auki, koska pojilla vain muutaman päivän vapaat. Mutta eiköhän me jotain kivaa täälläkin keksitä. Nyt valmistautumaan unille, jotta jaksaa pirteänä taas ahertaa.

Vielä viikko odotusta, ja sitten se palkitaan. Joulu on jo ovella :)

Itsenäisyyspäivä.

Viime viikolla pojat taistelivat hienosti ja kahdesta pelistä tuli 3 pistettä, kun keskiviikon pelissä kaatui Pietarin Ska. Takkiin tuli lauantaina, vaikka pojat taistelivat hienosti Moskovan Dynamoa vastaan. Mutta Ovechkin vei voiton. Sunnuntaina pojat pakkasivat laukkunsa ja läksivät taas reissun päälle. Maanantain peli oli aivan huikea Avtomobilistia vastaan. Viime hetkillä, 3. erän lopussa pojat kirivät voittoon. Matka jatkui kohti Tseljabinskia, ja vastaan kotiluolassaan luisteli Traktor. Aivan huikean esityksen jälkeen pojat nappasivat pisteet taskuun ja lensivät kohti seuraavaa koettelemusta. Perjantain ottelu tulee olemaan vaikea. Malkin ja koko Magnitogorsk eivät pisteitä anna helpolla. Peukut pystyyn ja kova kannatus meijän pojille.

Eilen olin todistamassa taas huikeaa jalkapallo-ottelua. Champions Liigan pelissä Shakhtar - Juventus maalintekotilanteita oli paljon molemmilla ja jännitys oli pelissä henkeäsalpaava. Lopulta vierasjoukkue vei voiton, mutta meidän onneksi paikallisella palloseuralla jatkopaikkalippu oli jo takataskussa. En malta odottaa, kuka tänne meidän stadionille saadaan seuraavaksi vierailemaan.

Tänään on Itsenäisyyspäivä. Mitenkähän sitä täällä juhlisi? En mitenkään. Perus arkipäivä täällä, koulua sekä reenit. Illalla ehkä käyn sushit hakemassa ohikulkumatkalla ja nopsaan kotia katsomaan Linnanjuhlia. Joka vuosi katsottu enkä nytkään aio jättää väliin. Vaikka hirveä ikävä on jo joulua ja jouluvalmisteluja, on täälläkin alkanut uuden vuoden odotus näkyä. Kirkkaita valoja kauppojen ikkunoissa sekä koristeltuja joulukuusia. Vielä joulupukki kuitenkin puuttuu. Mutta näillä on mentävä :)

Näihin kuviin ja tunnelmiin, ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille sinne <3

Pettymyksiä sekä ilon kyyneleitä

Odotin viime vkonloppua innolla. Jouduin harmikseni pettymään. Paikallinen ystäväni joutui jäämään töihin emmekä näin ollen päässeet reissaamaan kohti Antracitiä. Noh vielä on onneksi monta kuukautta aikaa käydä siellä tutustumassa. Onneksi keksin itselleni tekemistä lauantai-illaksi. Seurasin Shakhtarin otteita sekä illemmalla päätin lähteä uuden yökerhon avajaisiin. Ja siellähän tunnelma oli kuin olikin katossa. Todella hienot tilat ja paljon porukkaa. Lipun hinta oli about 10 euroa. Tietenkin avajaishinta hieman korkeampi mitä muina aikoina tulee olemaan. Muistoksi tästäkin hetkestä napsin muutaman kuvan teille.

Ilon hetkistä sai nauttia seuraavana päivänä kun pojat saapuivat reissusta kotiin. Hankalan vierasreissun jälkeen katseet on käännettävä tulevaan, koska muutama päivä enää ja uudet vastustajat saapuvat jo Donetskiin.

Tänään saimme hyppiä ja kiljua riemusta, kun Donbass kukisti huippu jännittävässä ottelussa Pietarin Ska:n. Valkopaitaisilla nimimiehiä vilisi kentällä mielin määrin, mutta se ei meidän poikia paljon heilauttanut. Donbass voitti ottelun lukemin 3-2. Loppua kohden peli oli niin jännittävä etten malttanut pysyä penkissä. Eikä kyllä kukaan muukaan siellä ollut katsoja. Fanijoukot pitivät tunnelmasta huolen loppuun asti eivätkä pojat antaneet periksi. Lauantaina nähdään myös huikea ottelu, kun Moskovan Dynamo luistelee jäällä vastaan. Eikun peukut pystyyn vaan.

Keli täällä on jo muuttunut vähän kylmemmäksi mutta tänään, ihme kyllä ei tarvinnutkaan enää paksua talvitakkia. Loppuviikoksi Pekka Pouta taisi luvata tänne päin lämpimämpää, yli + 10 astetta. Kelpaa minulle. Vaikkakin jo kaipailen kovasti lunta ja joulua. Haluaisin saada jo myös joululahjoja :) Tulisikohan se joulupukki myös tänne, jos sille kirjottaisin? Meidän joulu se vaan taitaa pyörähtää jäähallilla. Mutta uutena vuotena pääsemme vähän huilahtamaan peleistä.

Ihanaa joulun odotusta sinne kaikille ja kuunnelkaa meidänkin puolesta joululauluja :)

Herkkua herkun perään

Viime viikon kotipelit sujuivat todella mallikkaasti. Kotiluolassa kaatuivat Neftehimik, Ufa sekä Kazan. Nyt taas totuttelemaan pelileskenä olemiseen. Pojat lensivät tiistaina kohti Venäjää. Vastaan asettuu edelliseltä kierrokselta tutut vastustajat. Eilinen peli oli tiukka, ja lopputulos harmittava. Pojat taistelivat
mutta Neftehimik otti voiton rangaistuslaukaus kisassa. Huomenna jännätään ja tsempataan kun vastaan luistelee Ufa. Kaikki siellä kotonakin telkkarin ääreen kannustamaan pojat voittohon.

Itse odotan tulevaa viikonloppua kuin kuuta nousevaa. Paikallinen ystäväni vie minut tutustumaan omaan pikku kaupunkiinsa, josta on joskus tänne suureen maailmaan saapunut opiskelemaan. En tiedä mitä tuleman pitää, mutta innolla odotan mitä kaikkea hän on minun pääni menoksi keksinyt. Jaiks.

Koulun penkillä on toden totta istuttu ja lisää eikun satelee. Tuntuu ihan siltä, kun olisin opiskellut pikkasen venäjän kieltä. Entistä enemmän alan tajuamaan mitä ihmiset puhuvat ja bussissakin reakoin jo lauseisiin ja yritän vastata, jos joku minulta jotain kysyy. Ensiksi tietenkin paikallisten kielellä ja jos ei onnaa, sitten yritys pitää vaihtaa johonkin sekoitukseen englantia, venäjää sekä eleitä. Mutta aina se jollain selviää.

Vielä yksi päivä koulua ja viikonloppu häämöttää edessä. On tätä odotettu. Salilla sekä reeneissäkin olen kerinnyt käydä. Onneksi. Ilman urheilua ei tätä opiskelun huumaa kyllä kestäisi. Ja herkuttelua ei myöskään pidä unohtaa. Pojat voitoillaan luovat osan siitä, osan saamme nauttia muilla herkuilla. Näihin herkullisiin otoksiin lopettelen tältä erää. Ensi viikolla tarinaa hurjasta
elämysmatkasta Antracitissa.

Paluu arkeen

Turvallisesti olen päässyt perille Donetskiin, muutaman mutkan kautta tietenkin. Mutta asioillahan on tapana aina selvitä. Viikonloppu on nyt vierähtänyt ja paluu arkeen todistettiin maanantaina. Normaalit ruuhkat, paluu koulun penkille sekä seisominen täpötäydessä marshrutkassa reeneihin mennessä on tullut taas tutuksi parina päivänä. Omalla joukkueellani on tällä hetkellä kuukauden mittainen tauko reeneistä, joten käyn harjoittelemassa b-tyttöjen porukan mukana. Ihan kivaa välillä vähän löysäillä, kun reenit ei ole niin raskaita. Pojilla taas alkaa hirveä hulina peleissä viime viikolle olleen Karjala turnauksen jälkeen. Tänään kotiluolassa vastaan asettuu Neftehimik. Seuraavat koitokset on edessä perjantaina sekä sunnuntaina. Eli tekemistä ja katsottavaa taas riittää.

Oma opiskelurytmini hieman vaihtuu tämän viikon aikana. Huomenna vaihdan venäjän kielen ryhmää. Minun ei tarvitse opiskella enää yksin vaan saan opiskelutovereita muista kansallisuuksista. Loppuvuoden minulla ei tule olemaan tekemisen puutetta. 4 tuntia päivässä venäjän kielen opiskelua sekä päälle vielä englannin tunnit ja jos aikaa jää niin käyn potkimassa palloa. Hohhoijaa :)

Huomenna vielä viimeiset selvitettävät asiat viisumia varten kuntoon ja sitten voin hengähtää ja alkaa elämään normaalia opiskelijan elämää :) Saa nähdä jääkö kuntosalillekaan aikaa enää. Eilen tullessani kotiin harjoituksista napsin kuvia iltatunnelmasta pääkadun varrelta sekä aiemmin päivällä otin näpsäyksen myös kuntosalilta, jossa aikaani kulutan melkein jokaisena aamuna. Nyt valmistautumaan poikien peliin. Goooo Donbass !

Bye bye Kuopio

Kuopion seikkailu takana. Näin kavereita ja sukulaisia, todistin lumen tulon, ajelin meidän pikku pökötillä, seurasin KalPan peliä Niiralan Montussa, söin intron huippu lounasta ja vierailin Maljassa. Itseasiassa pariinkin otteeseen. Ja tietenkin unohtamatta sitä parasta; saunaa. Mutta hauskaa oli. Näistä palasista oli minun lomani tehty.

Juuri saavuin Helsinki- Vantaan lentokentältä majapaikkaani ja huomenna on uudet seikkailut taas edessä. Nimittäin viisumin haku..toivottavasti kaikki menee hyvin. Pitäkää minulle peukkuja.

Huominen päiväni alkaa matkustaen junalla ja metrolla. Saan varmaan aikaan taas hämmennystä ja kaaosta, koska en tiedä minne pitää aina mennä. Onneksi kerkiän nähdä vielä muutamia kavereita keskustassa ennen kuin lennän takaisin Ukrainaan. Ihana loma takana ja aivan mahtava oli nähdä ystäviä. Mutta ihana on palata myös kotiin. Kodiksi tuo Donetsk alkaa jo muuntautumaan. Ja ihan hyvä niin. Sielläkin odottaa jo kouluaskareet, jaliskaverit sekä ystävät. Ja vaikka hämmästelen itsekin sanojani, mutta ikävä on ollut Donetskiin. Ensi viikolla arki palaa normaaliin rytmiinsä. Pojilla alkaa pelit ja minulla koulu. Saa nähdä milloin seuraava loma on taas edessä. Ehkä joulukuussa pääsee tsekkaamaan miltä se kovasti unelmoitu Pariisi näyttää. Noh sitä odotellessa.

Nyt unta kuuppaan ja odottelemaan huomista. Muistoiksi tallensin tänne kuvia reissustani Kuopiossa. Tekstiä teille raapustan seuraavan kerran kotoa, Ukrainasta.

+17.. -5...

Ei ihan putkeen menny taas viime yö sekä tämä aamu. Laitoin varmuuden vuoksi kaikki kolme herätyskelloa soimaan, etten vaan nuku pommiin. Joo en nukkunu en, heräsin jo 2 h ennen kun olisi pitänyt. Ehkä tämä matka vaan jännittää. Jännitti myös lämpötilaero. Eilen illalla Donetskissa oli vielä lämmintä jopa +17 astetta.

Juuri taksin tultua hakemaan huomasin, että pankkitunnukset jäivät sisälle. Ja eikun hakemaan. Ja taas ylläri ylläri, sain taas kaikista mahdollisista takseista varmaan sen huonoimman ladan. Koko matkan se päästeli ihme ääniä ja olin valmiudessa tilaamaan uuden taksin siltä istumalta. Mutta onneksi matka sujui hyvin ja pääsin ehjänä ja ajoissa perille. Kuski oli tosi mukava ja osasi onneksi hieman englantia. Nyt vaan odottelen lentoa Kiovaan, pari kupillista kahvia ja päivän uutiset, tosin venäjän kielellä, niin eiköhän tämä tästä.

Kiovassa:
Lentomatka Donetskista tänne Kiovaan sujui hyvin, ilman mitään kommelluksia. Nyt sumpin juontiin ja aamupalalle. Sitten sinikeltaiset siivet kurvaavat kohti Helsinkiä. Kohta olen siellä :)

Helsinki:
Saavuttuani Helsinki-Vantaalle mittari näytti -5 astetta..hhrrrr.. Kylymä.. Mutta silti ihanaa olla taas Suomessa. Taksi hakuun ja eikun kohti majapaikkaa. Sauna lämpimäksi ja ehkä otettava muutama sidukka. Ei ole paikallista valuuttaa yhtään mukana, mutta onneksi kortit on keksitty ;) Huomenna on kova koitos edessä. Viisumin anomisreissu. Huh huh. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja nään itseni ensi vkolla jo Donetskissa.

Seuraava postaus tuleekin sitten jo Kuopion huudeilta. Siihen asti, I'm going with the Helsinki city flow..

Finland, here i come :)

Mahtavan upea viikko takana. Saimme viime maanantaina ihanan ystävämme kylään meille. Ja hauskaa oli. Viikkomme oli urheilun täyteinen: Champions liigaa sekä Khl:ää. Saimme seurata huikeaa jalkapallo-ottelua, jossa kotijoukkue Shakhtar kukisti sinipaidat Englannista. Kahtena päivänä saimme seurata myös jääkiekkoa. Donbassin kaikki kolme kotiottelua päättyi voittoihin. Pääsimme seuraamaan läheltä ehkä maailman parasta pelaajaa, Kisun lisäksi tietty, Jevgeni Malkinia.
Kävimme tutustumassa myös parhaimpiin shoppailupaikkoihin ja nautimme sushista, ja tietenkin paikallisesta oluesta useaankin otteeseen ;)

Odotan innolla alkavaa viikkoa. Enää kolme yötä jouluun on. Siis minulla. Kotiin en pääse jouluksi, mutta tämä on minulle suurempi joululahja kuin osaisin odottaa. Pääsen kotiin, Kuopioon. Hetken päästä lennän sinikeltaisin siivin kohti kotimaata. Malttamattomana odotan Intron huikeita ruokia, Maljan siidereitä, autolla ajamista, lunta, saunomista ystävien seurassa ja ja ja mitä kaikkea olenkaan uneksinut tekeväni ja kokevani muutaman päivän aikana. Aion nauttia näistä hetkistä. Ihana päästä kotiin <3

Laukkuja pakatessa on myös aika urheilulle. Salia sekä jalkapalloa. Täälläkin viime hetket kun voidaan harjoitella ulkosalla ennen pimeän sekä kylmän tuloa. Viimeinen ateria täytynee käydä myös nauttimassa paikallisessa sushiravintolassa, koska Kuopiossa sitä herkkua ei hevillä löydy. Mutta luulenpa, että muut ihanat asiat vievät ajatukseni kauas sushista ja sen kaipuusta. En malta odottaa teitä ystäväni.

Alan laskemaan lampaita, jotta nukkumatti saapuisi pian ja aika kuluisi nopeammin. Muutaman kerran unta odotellen olen jo perillä, siellä teidän kanssanne. Huippua.

Kuvia teille mahtavasta viikostamme sekä kuvissa myös paikallinen keilahalli-yökerho Xamileon ja herkkuja Mojito clubilta. Nam nam. Kävellessämme Leninin aukiolla kameraani eksyi kuva myös vaalitouhusta, joka täällä on hurjana meneillään.
Seuraava postaus tuleekin jo jännittyneenä lentokentältä. Rauhaisaa viikonloppua kaikille :)

Viikonloppu

Taas yksi viikko takana, ja viime maanantaina vietin jo toista kk päivää täällä Ukrainassa. Aika on vierähtänyt kuin siivillä. Paljon on koettu ja nähty, ja uskon, että paljon kokemuksia on vielä edessä. Odotamme kovasti ensi viikkoa kun saamme maanantaina tänne kauan odotetun vieraan.

Viikon ohjelma on muodostunut aika lailla normi arjen rutiineista. Pojat ovat vielä reissussa ja itselläni aika kulunut jaliskentällä ja yliopistolla. Päästiin meidän joukkueen kanssa Ukrainan televisioonkin. Hassua. Saa nähdä missä sitä ensi kesänä pelaa. Kovasti yrittävät saada minua jäämään tänne koko kesäksi. Venäjän luennotkin ovat alkaneet jo miellyttää vaikka aluksi vaikeuksia oli liian paljon. Nyt alan jo ymmärtää Venäjän kieltä, varsinkin opettajani, niin luennotkaan eivät tunnu enää hankalilta. Jopa pientä keskustelua ollaan saatu aikaiseksi :)

Ensi viikolla tapahtuu taas paljon. Olen suunnitellut paljon tekemistä ystävämme mieliksi ja ohjelman toteutuksen aloitamme jo heti tiistaina. Luvassa jalkapalloa Donbass Areenalla, champions liigan peli Shakhtar vs. Chelsea. Muut päivät koostuvat kaupunkikierroksesta, sushin syömisestä, shoppailusta sekä tietenkin jääkiekosta.

Kelit ovat pysyneet kohtalaisen hyvinä. Muutamana päivänä aurinko on paistanut ihan taivaan täydeltä ja lämmintä todellakin ollut. Säätiedotuksen mukaan keli alkaa ensi viikolla jo hieman kylmetä. Muutamaan otteeseen olen ollut yhteydessä Suomeen päin ja en malta odottaa, että vihdoin ja viimein pääsen käymään kotona. Kylmiin keleihin on todellakin varauduttu ostamalla uusi syystakki. Ja pitihän sitä tietenkin vähän paikallista "karvaakin" löytää takkiin ettei nyt ihan erotu populaatiosta =)

Näihin tunnelmiin, KalPan peliä seuraten: Ihanaa viikonloppua täältä syksyisestä Donetskista. C'mon Kalikka.

Kylmiä kelejä

Sää on vaihtunut ihanasta auringon paisteesta vesisateeseen, shortsit farkkuihin ja pitkähihainen syystakkiin. Mikä ero viime viikkoisesta. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Mutta ei haittaa, pääsee shoppailemaan uusia syysvaatteita :) Kisu ei välttämättä ole yhtä innostunut asiasta kuin minä. Hihih. Ja tulee heti uusille punaisille kumppareille käyttöä.

Kyllä kävi isillä tuuri, sattuivat vierailulle juuri oikeaan aikaan. Tulivat niin sanotuille kesän viimeisille helteille. Mutta itse odotan ainakin talvea, mielenkiinnolla odottaen mitä tuleman pitää. Paljon olen kuullut talvesta täällä ja tietenkin itse kertonut meidän ihanasta, kylmästä talvesta. Saa nähdä miten valtava ero tulee olemaan.

Tähän viikkoon on isien lähdön jälkeen kuulunut jo paljon. Pojat pelasivat Dynamo Minskiä vastaan eilen. Tiukan, mutta aivan huikean taistelun jälkeen pojat harmiksemme hävisivät yhdellä maalilla. Lentokoneen siivet kurvasivat tänään taas kohti Venäjää. Lauantaina vastaan asettuu Vitjas. Ei kauaa onneksi tarvitse odottaa kun reilun viikon päästä saamme taas vieraita kylään. En malta odottaa. Entiset salmiakitkin jo melkein syöty :)

Pientä flunssan poikastakin on jo ilmoilla. Sää todellakin muuttui kerta heitolla. Mutta tässä positiivisessa mielentilassa mikään ei estä iloitsemista. Tänään ohjelmassa on ollut pelilippujen ostaminen Shakhtar vs. Chelsea peliin, Kalpan pelin seuraaminen sekä parhainta; lentolippujen varaaminen Suomeen. Jiihaa. Kohta olen taas siellä teidän luonanne.

Kuvia napsin Sherbakova parkista, tämän hetkisestä säästä ja katukuvasta sekä yksi kuva edustaa myös meidän yliopistorakennusta. Syksyistä viikonloppua kaikille sinne koti Suomeen.

Viimeinen ilta

Viikko on hurahtanut todella nopsaan. Viime maanantaina isämme saapui lentäen tänne katselemaan kaupunkia, jossa vietämme muutaman vuoden. Lento tänne oli sujunut todella hyvin, vaikka vähän jännittikin miten he pärjäävät. Ja ylläri ylläri, yritin isää saada kiinni muutamaan otteeseen tiedustellakseni miten ensimmäinen lento sujui. Paikan päällä sitten selvisi puhelimen unohtuneen kotiin. Mutta kaikki oli lopulta hyvin.

Viikon aikana olemme käyneet kävelemässä ja syömässä Pushkina Bulevardilla eri paikoissa. Olemme käyneet kannustamassa myös poikia hallilla, jota täällä kutsutaan Druzhbaksi. Kävimme tutustumassa myös Donbass Areenaan, jossa paikallisten kannattama Shakhtar Donetsk jalkapallojoukkue pelailee. Nähty on myös paljon eri osia kaupungista ja kartta on tullut tutuksi myös isille. Aamulenkit ovat vierähtäneet siltojen varrella sekä kaupunkia kierrellen ollaan saatu paljon liikuntaa. Ajelimme isoimmalle ostarille, Donetsk cityyn bussilla, joka oli varmasti myös yksi elämys. Paljon on mahtunut tähän viikkoon, mutta valtavasti on tullut ihania muistoja.

Viimeinen ilta on edessä, mutta paljon on vielä aikaa ja tekemistä. Kohta lähdemme tutustumaan taas uuteen paikkaan ja sitten syömään. Minun täytyy valmistautua oman joukkueeni peliin sekä poikien illan otteluun, jossa vastaan asettuu Severstal. Fanishopista on haettu jo kaulaliinat ja lippikset mukaan, jottemme erotu paljoa paikallisista :)

Illalla sanomme hyvästit taas vähäksi aikaa, mutta pian näemme taas. Muutaman kuvan lisäilen taas, niin näette mitä kaikkea meidän viikkoon on kerennyt jo mahtua :) ihanaa uuden viikon alkua kaikille.

Syksy <3

Täälläkin alkaa puista jo lehdet tipahdella, ja paljon on ruskan värejä jo esillä. Mutta lämmintä eikun piisaa. Tänäänkin shortsit ja t-paita päällä sai käppäillä kaupungilla. Mittari taisi näyttää +22 astetta. Ei ole valittamista :))
Paikalliset ovat alkaneet jo pukeutua hieman lämpimämmin, pitkiin housuihin ja takkiin. Meikäläinen herättää varmaan ihmetystä aina lyhyt hihaisessa, mutta minkäs teet jos on liian lämmin.

3 yötä enää odotusta ja sitten se palkitaan. Saadaan ensimmäiset vieraat tänne "meidän" huudeille. Aivan huippua. Pojillakin on 3 kotipeliä sillä ajalla kun isämme ovat täällä. Ei olla vielä keretty miettiä tekemistä koko viikoksi, mutta eiköhän sitä tekemistä täältä löydy. Pelien lisäksi käydään tutustuttamassa isämme paikalliseen ruoka- ja juomakulttuuriin sekä näytämme parhaimmat puistot sekä tietenkin ostoskeskukset. Ja varmaan aika kuluu pelkästään jo kaupungilla pyöriessä ja ihmetellen tämän maailman menoa.

Itselläni sana kiire on ollut tämän viikon käytetyimpiä. Olen käynyt luennoilla, työharjoittelussa, Venäjän kielen oppitunneilla sekä jalkapalloharjoituksissa. Ai niin, ja mikä parasta, matkustin ensimmäistä kertaa paikallisten bussilla, marshrutkalla.. Yritän jossain välissä muistaa napata kuvan siitä, niin näette myös millaisilla välineillä täällä kuljetaan. Matkani harjoituksiin kestää about puolisen tuntia sinne ja takaisin. Vaikka matkaa ei ole kuin 15-20 km. Bussit yleensä aivan täynnä, sisään otetaan mahdollisimman paljon ihmisiä. Venäjän kielen opinnot meinasi jo tyssätä heti alkukättelyssä, koska opettajani puhuu pelkästään venäjää. Ja minultahan se sujuu kuin sulaa rasvaa vaan. No ei ihan niinkään. Onhan tässä opettelemista, mutta onneksi yliopistokaverini tuli minulle tulkiksi viime tunnilleni. Olisin ollut muuten pulassa..

Pojatkin saapui eilen reissusta, ja viimeisestä vieraspelistä toivat voiton kotiin. Itse en peliä kerennyt omien harjoitusteni takia katsoa. Mutta hyvin olivat pärjänneet. Seuraava kotipeli onkin jo lauantaina ja sitten pääsemmekin loppuviikon pelit seuraamaan katsomosta isiemme kanssa. Jänskää.

Muutaman kuvan napsin teille tuolta kaupungilta, pääkadun varrelta, josta käppäilen joka päivä kouluun.
Ihanaa syksyä ja nautitaan ruskan väreistä <3