Enää vähän aikaa ja matka alkaa.. Maha on aivan sekaisin, jännittää aivan hulluna. Yritin aamulla jo käydä rauhoittumassa lenkkeillen, mutta turhaan..
Kaiken lisäksi joudun Kiovan päässä tulliin, kuulema ja mullahan on tietty 5 kg edestä jotain typeriä luistimien teriä laukussa.. Voi pyhä jyssäys.
Mitähän tästäkin matkasta tulee. Joudun hakemaan laukut taas mukaan Kiovan päässä ja toinen niistä painaa vaan vaivaiset 30kg.. Ei sitä turhaan puntilla olla onneks käyty :)

Mutta Kisun sanoja lainatakseni:
"ollaan kohta yhdessä taas, omassa kodissa". Vaikka tällä hetkellä mielessä ei todellakaan ole oma koti vaan kauheet vatsakrampit, yritän saada ajatukseni jo Donetskin lentokentälle, missä Kisu jo minua odottaa. Onneksi, lisää kiloja laukkuihini hamuten, ostin paljon salmiakkia ja suklaata, jolla mieleni varmasti piristyy.

Näihin tunnelmiin, I'm going with the flow.. Matka jatkuu Ukrainassa..