torstai 22. marraskuuta 2012

Herkkua herkun perään

Viime viikon kotipelit sujuivat todella mallikkaasti. Kotiluolassa kaatuivat Neftehimik, Ufa sekä Kazan. Nyt taas totuttelemaan pelileskenä olemiseen. Pojat lensivät tiistaina kohti Venäjää. Vastaan asettuu edelliseltä kierrokselta tutut vastustajat. Eilinen peli oli tiukka, ja lopputulos harmittava. Pojat taistelivat
mutta Neftehimik otti voiton rangaistuslaukaus kisassa. Huomenna jännätään ja tsempataan kun vastaan luistelee Ufa. Kaikki siellä kotonakin telkkarin ääreen kannustamaan pojat voittohon.

Itse odotan tulevaa viikonloppua kuin kuuta nousevaa. Paikallinen ystäväni vie minut tutustumaan omaan pikku kaupunkiinsa, josta on joskus tänne suureen maailmaan saapunut opiskelemaan. En tiedä mitä tuleman pitää, mutta innolla odotan mitä kaikkea hän on minun pääni menoksi keksinyt. Jaiks.

Koulun penkillä on toden totta istuttu ja lisää eikun satelee. Tuntuu ihan siltä, kun olisin opiskellut pikkasen venäjän kieltä. Entistä enemmän alan tajuamaan mitä ihmiset puhuvat ja bussissakin reakoin jo lauseisiin ja yritän vastata, jos joku minulta jotain kysyy. Ensiksi tietenkin paikallisten kielellä ja jos ei onnaa, sitten yritys pitää vaihtaa johonkin sekoitukseen englantia, venäjää sekä eleitä. Mutta aina se jollain selviää.

Vielä yksi päivä koulua ja viikonloppu häämöttää edessä. On tätä odotettu. Salilla sekä reeneissäkin olen kerinnyt käydä. Onneksi. Ilman urheilua ei tätä opiskelun huumaa kyllä kestäisi. Ja herkuttelua ei myöskään pidä unohtaa. Pojat voitoillaan luovat osan siitä, osan saamme nauttia muilla herkuilla. Näihin herkullisiin otoksiin lopettelen tältä erää. Ensi viikolla tarinaa hurjasta
elämysmatkasta Antracitissa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti