Viime viikonloppuna ihanat ystäväni järjestivät minulle baby showerit, olin aivan yllättynyt ja hämmentynyt siitä, että saivat pidettyä asian minulta salassa. Tämä kostetaan kyllä vielä :) Päivän ohjelmaan kuului kahvittelua ja herkkujen syömistä, jalkahoitoa, lahjojen availua sekä parhaimpana ja jännittävimpänä vauvan ruokien sokkomaistelua. Todella ihana päivä oli ja iso kiitos kuuluu kaikille osallisille. Kyllä Rambon on hyvä nyt tulla maailmaan, kun on paljon hyödyllisiä tavaroita kotona odottamassa.
Omaa pihaa ollaan myös laiteltu ja terassikin on vihdoin ja viimein saatu valmiiksi. Vielä on vähän terassikalusteita hommaamatta, mutta tärkeimmät, aurinkotuolit ovat löytäneet jo paikkansa. Vielä muutamia kivikoristeita ja ehkä kukkia sinne tänne, niin hyvä siitä tulee.
Olen yrittänyt leikkiä Heidi- hortonomia, mutta tuloksetta. Ei ne kasvit näköjään yksin elä. Nurmikon kasvattamisesta saatan saada tuloksia aikaan, mutta siihenpä se varmaan sitten jääkin. Jos ei maailman kirjat mene aivan sekaisin. Saisin varmaan tapettua kaktuksenkin, joten ehkä parempi jättää viherpiiperryshommelit muille.
Ensi kaudestakin saimme huojentavia uutisia, kun Kisu teki sopimuksen Ruotsiin, pääsarjajoukkue Växjö Lakersiin. Ruotsissa pelaaminen on aina ollut hänen unelmansa, joka nyt toteutui, ehkä tosin hieman odotettua aikaisemmin. Mutta se ei haitannut yhtään. Ollaan edes vähän lähempänä kotia ja helpottaa meidän matkustamista, varsinkin Rambon saavuttua maailmaan. Ukrainasta minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, ja varmasti olisimme menneet sinne hymyissä suin ilman tätä tilannetta. Kavereideni kanssa olen jutellut tilanteesta, eikä siellä olo olisi ollut tällä hetkellä järkevää. Kaupat on suljettuna, ja kadut ammottavat tyhjyyttään. Monet ovat lähteneet kaupungin ulkopuolelle siksi aikaa, kunnes tilanne rauhoittuu. Toivon sydämeni pohjasta, että asiat kääntyvät parhain päin ja kaikki ystäväni voivat jatkaa normaalia elämää Donetskissa. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, nähdäänkö meidätkin vielä sinikeltaisin siivin lentämässä kohti Donetskia.
Viimeiset viikot olen yrittänyt jaksaa käydä salilla ja lenkkeilemässä. Olen huomannut sen, että vaikka kuinka aamulla väsyttäisi ja jalkoja turvottaa, kun pääsee ulkoilemaan tai salilla käymään, energiataso on aivan erilainen. Pitää vaan muistuttaa itseään, ettei kyseessä ole sairaus. Jotkut asiat vaan täytyy ottaa iisimmin, mutta ei poissulkea asioita, joita pystyy vielä tekemään. Itselleni se on ollut henkireikä, että pystyy pitämään kunnostaan huolta. Toivottavasti se myös palkitaan synnytyksen jälkeen. Mökillä ollaan myös käyty rentoutumassa, mikään ei sulata mieltä kuin auringonlasku järvellä ja kalastus. Harmi, että meidän osalta kesän kalastukset jäävät hieman lyhyeksi. Noh ensi kesä on taas uusi kesä.
Seuraavia turinoita kirjoittelen teille toivottavasti jo pieni uusi elämä sylissäni<3
Siihen saakka, I'm going with the baby flow!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti